Cronoholmens Skeppsvarv 1673-1704 År 1673 lät prosten Jacobus Brennerus i Kronoby bygga skutan Cronelund för svenska amiralitetets räkning. Skeppet godkändes i Stockholm och på varvet som grundades vid Jouxholmen i Kronoby byggdes närmare 70 fartyg. Varvet hade stor ekonomisk betydelse för bygden. Behovet av arbetskraft, virke och material var stort. Verksamheten avslutades 1704 främst p.g.a. …
Laivanrakennus ja varustamotoiminta kehittyi vauhdilla 1700-luvulla. Laivanrakennus keskittyi samoille seuduille kuin tervakauppakin ja Kokkolasta oli tullut merkittävä merenkulku- ja laivanrakennuspaikka. Laivanveistämöitä oli mm. Kaustarinlahdella, Mustakarilla ja Soldatskärissä. Aluksi purjehdittiin vain Turkuun ja Tukholmaan kunnes Kokkola sai tapulioikeudet ja sai harjoittaa ulkomaankauppaa. Laivat olivat 1700-luvun jälkipuoliskolla arvoltaan lähes tervanveroinen vientituote. Laivarakennukseen tarvittavat sivutuotteet kehittyivät ja sitä …
HÖYRYLAIVAT – HAASTE LAIVANVARUSTAJILLE Merkittävin syy siihen, että purjelaivojen aikakausi päättyi 1800-luvun lopulla, oli englantilaisen James Wattin keksimä höyrykone, joka kehitettiin laivojen voimanlähteeksi. Höyrylaivat olivat nopeampia ja varmempia kuin purjealukset. Ne saattoivat tuulista piittaamatta puskea itsensä aaltojen läpi huonoissakin olosuhteissa. Kokkolaisten purjelaivojen viimeisiksi rahtikuljetuksiksi jäivät vehnän hakumatkat Australiasta 19OO – luvun alussa. Vuonna 1920 laskettiin …
